Celia toimii Iiris-keskuksessa, joka on näkövammaisille soveltuvan esteettömän rakentamisen esimerkkikohde Itä-Helsingissä. Mikä olisikaan parempi paikka erikoiskirjastolle, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa. Saavutettavat kirjat tarkoittavat esimerkiksi äänikirjoja ja pistekirjoja, joita voivat käyttää kaikki ne, joille tavallisen kirjan lukeminen on vaikeaa sairauden, vamman tai vastaavan syyn vuoksi.
Celian historia
Celian toiminta alkoi jo 1890-luvulla säätyläisnaisten vapaaehtoisena yhdistystoimintana. Aluksi kohderyhmää olivat sokeat ja heikkonäköiset ihmiset, joille oli tarjolla käsin kopioituja pistekirjoja. Vuonna 1978 Celia siirtyi valtion omistukseen, joka merkitsi resurssien lisääntymistä ja siirtymistä yhteiskunnallisen päätöksenteon piiriin. Uuden omistajuuden myötä palveluiden piiriin tulivat näkövammaisten lisäksi muun muassa lukivaikeuksiset henkilöt.
Celian palvelut
Celiassa myös tuotetaan ääni- ja pistekirjoja, osa yhteistyössä kustantajien kanssa. Jopa 30 % kaikesta Suomessa julkaistavasta kirjallisuudesta tuotetaan Celiassa saavutettavaan muotoon.
”Mutta olisi kyllä hienoa, jos kustantamot tuottaisivat julkaisemansa teokset jo valmiiksi saavutettavaan muotoon,” sanoo Celian palvelupäällikkö Kati Mattsson.
Yhteistyötä ja aineistojen vaihtoa tehdään esimerkiksi MTM:n kanssa, joka on Ruotsissa toimiva saavutettavan kirjallisuuden kirjasto, tuottaja ja jakelija. Heille toimitetaan saavutettavaa kirjallisuutta suomeksi palvelemaan Ruotsin suomenkielistä vähemmistöä. Vaihdossa saadaan ruotsinkielisiä aineistoja.
Celian haasteet
Celiassa on koettu viime vuosina samanlaisia haasteita kuin muissakin valtion omistamissa organisaatioissa. Määrärahat ovat pienentyneet, jonka takia toiminnan painopistettä ja strategiaa on jouduttu tarkentamaan sekä kuluja karsimaan myös henkilöstön osalta. Haasteet on myös otettu vastaan mahdollisuutena kehittää palveluja entistä kustannustehokkaammiksi ja asiakkaalle helppokäyttöisemmiksi tinkimättä kuitenkaan saavuttavuudesta.
Tässä ovat tulleet kuvaan mukaan yhteistyökumppanit ja kirjastot. Myös uuden Axiell Aurora -kirjastojärjestelmän avulla on ollut mahdollista rajapintojen kautta rikastaa esimerkiksi Celian äänikirjapalvelussa olevaa kirjallisuustarjontaa BTJ:ltä saatavilla kansikuvilla ja esittelyteksteillä.
Mitä Celia tarjoaa kirjastoille?
Kirjastot voivat palvella lukemisesteisiä asiakkaitaan Celian äänikirjapalvelun avulla. Kirjasto saa äänikirjalainauksen käyntiin liittymällä Celian yhteisöasiakkaaksi. Liittymisen jälkeen kirjastot saavat myös oikeuden rekisteröidä asiakkaitaan Celian äänikirjapalvelun eli Celianetin käyttäjäksi sekä opastaa palvelun käytössä. Kirjastojen avulla on mahdollista tavoittaa entistä suurempi määrä lukemisesteisiä henkilöitä, jotka varmasti hyötyisivät saavutettavasta kirjallisuudesta.
Käyttäjä voi kuunnella Celian äänikirjoja verkon kautta, mobiililaitteella ja myös CD-levyiltä, jos verkon käyttö on mahdotonta. Celian äänikirjat ja palvelut ovat käyttäjille maksuttomia.
”Jopa 90 % Celian palveluiden käyttäjistä rekisteröidään kirjastojen kautta,” kertoo Celian palvelupäällikkö Kati Mattsson.
Celian ja Axiellin yhteistyö
Celian tähän asti käyttämä kirjastojärjestelmä PallasPro vaihdettiin uuteen Axiellin Aurora-kirjastojärjestelmään keväällä 2017. Projektissa oli kaksi vaihetta: uuden kirjastojärjestelmän käyttöönotto ja järjestelmän räätälöinti Celian tarpeisiin sopivaksi.
Oman haasteensa projektiin toivat vaatimusmäärittelyt uudelle kirjastojärjestelmälle, jotka oli tehty muutama vuosi ennen projektin alkua. Parissa vuodessa tarpeet ehtivät muuttua ja tekniikkakin kehittyä. Tuotekehitykselle asetettuja uusia toiveita ja järjestelmän käyttöönottoa toteutettiin siksi osittain päällekkäin.
Celia otti käyttöön Aurora-kirjastojärjestelmän
Axiell toteutti Celialle laajan tuotekehitysprojektin, jossa Aurora-kirjastojärjestelmään räätälöitiin runsaasti toimintoja lukemisesteisten palvelemiseksi. Käyttöönottoprojektin tehtävänä oli saada nämä toiminnot Celian käyttöön. Käytössä aiemmin ollut PallasPro-järjestelmä vaihdettiin Auroraksi ja rajapinnat kirjastojärjestelmästä kolmannen osapuolen palveluihin (CD-jakelu, suoratoistopalvelut netissä, digitaalinen arkisto jne.) uudistettiin. Käyttöönoton yhteydessä ajettiin konversio vanhasta järjestelmästä uuteen. Myös aineiston luettelointiformaatti vaihtui FINMARCista MARC 21:een.
Axiell Finland sai haastavasta projektista hyvää palautetta muun muassa projektinhallinnan dokumentoinnista, järjestelmän asennuksesta ja sen teknisestä toimivuudesta sekä järjestelmän käyttöön liittyvästä koulutuksesta.
